Olet täällä

Mitä kilpailukykysopimus tarkoittaa MMA:n jäsenelle?

Yhteiskunta- eli kilpailukykysopimuksen vaikutukset alkavat pikku hiljaa hahmottua. Itse sopimuksesta voinee vielä käyttää kumpaa nimitystä hyvänsä. Itse asiassa tämän viikon kiemurat pitävät lopullisen ratkaisun syntymisen vielä osin sumun peitossa.
 
Miten itse ratkaisu sitten vaikuttaa MMA:n jäseniin? Joitakin arvioita voi tehdä ja yleislinjoja hahmottaa, vaikka moni asia on edelleenkin auki.
 
Jäseniimme vaikuttanee eniten niin sanottujen sotu-maksujen korotukset. Ne pienentävät käteen jäävän palkan osuutta ja vielä ei ole tietoa, kuinka paljon valtiovalta kompensoi asiaa aikaisemmin luvatuilla veronalennuksilla. Näillä nyt päätetyillä muutoksilla verotus kuitenkin kiristyy.
 
Esimerkiksi keskituloisen suomalaisen, 3 300 euroa kuukaudessa ansaitsevan palkansaajan, verotus kiristyy vuoteen 2020 mennessä niin, että hän maksaa nykyisellä palkkatasollaan 507 euroa enemmän veroja vuodessa.
 
Toisena esimerkkinä voi esittää YLE-uutisten YKS-laskurin avulla lasketun esimerkin, jossa työntekijän bruttotulot ovat 4 800 euroa kuukaudessa ja viikkotyöaika laskennallinen 37,5 tuntia.
 
Arvioidut vaikutukset vuodessa olisivat seuraavat:
  • Eläkevakuutusmaksu nousee vuoteen 2020 mennessä 1,2 prosenttiyksikköä: 720 €
  • Työttömyysvakuutusmaksu nousee vuoteen 2018 mennessä 0,85 prosenttiyksikköä: 510 €
  • Työaika pitenee 24 tuntia: 768 € menetys (laskennallisesti)
Henkilö siis menettäisi vuodessa ennen veroja laskennallisesti 1 998 euroa eli 3,3 prosenttia vuosituloista.
 
Vaikutus käteen jääviin tuloihin on tietenkin laskurin ilmoittamaa pienempi muun muassa siksi, että sosiaalivakuutusmaksut ovat verovähennyskelpoisia. Tulojen vähennys ei myöskään tarkoita suoraa ostovoiman vähentymistä. Tästä kiinnostuneet voivat tutustua Akavan pääekonomisti Eugen Koevin kirjoitukseen asiasta.
 
Tuo työaikaan tuleva muutos on mielenkiintoinen ja alallamme vaikutuksiltaan toistaiseksi epäselvä. Liikkuvaa myynti- ja markkinointityötä ei koske työaikalaki ja muutenkin näyttää siltä, että 24 tunnin vuosityöajan pidennys joko arkipyhiä poistamalla tai viikkotyöaikaa pidentämällä koskee ennen kaikkea ja selvimmin aloja, joilla noudatetaan yleisesti jotakin työehtosopimusta. MMA:n jäsenillä tämä vaihtelee.
 
Esimerkiksi liikkuvaa myyntityötä työehtosopimuksettomalla alalla tekevän jäsenen vuosityöaikaan tämä 24 tunnin lisäys ei välttämättä vaikuta mitenkään. Selvimmin se taas vaikuttanee päivittäin toimistotyöajan piirissä työskentelevän arkeen – luvassa lienee joko vapaapäivien menetyksiä tai pieni päivittäisen työajan pidennys, alasta ja sopimuksista riippuen.
 
Jos jäsenen työaika pitenee tulevaisuudessa ja hän pystyy itse määrittämään pidentymisen tapaa, kannattaa mielestäni ilman muuta ottaa muutos päivittäisen työajan pienenä pidentymisenä arkipyhien poistamisen ja mahdollisten viikonlopputöiden sijaan. Näin siksi, että annan suuremman merkityksen vapaapäiville ja siksi, että suuri osa ammattialamme työntekijöistä ei voi nytkään tehdä päiväänsä täsmällisesti jonkin työajan puitteissa. Laskennallinen työpäivä voi siis aivan hyvin olla 10-15 minuuttia pitempikin, jos päivä ei muutenkaan siinä ajassa tule tehtyä tai toisaalta voi olla pulkassa jo aiemminkin.
 
Viestimme jäsenillemme asiasta lisää, kun soveltamistavat selviävät.
 
Juha Häkkinen
toiminnanjohtaja