Olet täällä

MMA: KHO:n linjaus selkeyttää kiinteistövälittäjien asemaa

kiinteistövälittäjien asema

Korkein hallinto-oikeus on antanut linjauksen siitä, kuinka kiinteistönvälitysyritystä ja sen palveluksessa olevia myyntiammattilaisia kohdellaan verotuksessa. Asiassa on kyse yrittäjän ja työntekijän verotuksellisesta rajanvedosta. KHO päätti, että välittäjille maksettu verotukseltaan kevyempi yrittäjätulo onkin palkkatuloa.

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA:n ja kiinteistönvälitysliikkeiden enemmistön mukaan KHO:n päätös selkeyttää kiinteistönvälittäjien asemaa: ollaan jatkossa selkeästi joko yrittäjiä tai palkansaajia. Palkansaajalla säilyy mahdollisuus palkansaajan sosiaaliturvaan sekä työttömyysturvaan.

- Ratkaisun huono puoli on se, että jonkinlaisina kevyt- tai vuokratuoliyrittäjinä toimineita välittäjiä voivat uhata veromätkyt, jos verottaja alkaa oikoa heidän verotustaan taannehtivasti, toteaa MMA:n toiminnanjohtaja Juha Häkkinen.

 

Verokikkailua

Käytännössä kyse on siitä, että joissakin kiinteistönvälitysliikkeissä on noudatettu palkkamalleja, joissa kiinteistönvälittäjälle on maksettu palkka jonkinlaisena yrittäjätulona. Näissä tapauksissa välittäjät ovat pudonneet työttömyysturvan ja palkansaajan sosiaaliturvan ulkopuolelle.

Häkkisen mukaan suurimmassa osassa kiinteistönvälitysliikkeitä välittäjät ovat jo nyt joko palkansaajia tai yrittäjiä. Palkkaustavat perustuvat suurimmaksi osaksi provisioihin, joten palkansaajan tulo joustaa hänen onnistumisensa mukaan. Tämäkään ei siis anna aihetta kikkailuun.

Kiinteistönvälitysliikkeellä pitää lain mukaan olla vastaava hoitaja. Koska liikkeen hoitajalla on työnjohto-oikeus ja -velvoite, voidaan välittäjän ja liikkeen välinen suhde helposti tulkita käytännössä työsuhteeksi. KHO:n päätöksen jälkeen välittäjät eivät voi olla päämiehensä alihankkijoita. Näissä tapauksissa yrittäjyys ei siis enää toimi verotuksellisesti, koska se tulkitaan nyt työnteoksi.

Kauppalehden (1.11.2016) mukaan kiinteistönvälitysalan lainsäädännön tunteva asiantuntija toteaa, että kiinteistönvälitykseen levinnyt vuokratuolimalli on nyt käytännössä tuomittu veronkierroksi. Verokikkailu vähenee, kun välittäjien todelliset roolit selkiytyvät.

- KHO:n uusi tulkinta ei estä yrittäjyyttä alalla. Kiinteistönvälittäjän, kiinteistöesittelijän tai -edustajan tai mitä ammattinimikettä käytetäänkin, on kuitenkin nyt oltava joko yrittäjä tai palkansaaja.

- Toisaalta välittäjille voi olla luvassa jälkiveroja. Aikoinaan kiinteistönvälitysalalla väärin maksetuista kilometrikorvauksista syntyi veroseuraamuksia, koska verottaja katsoi asioita kolme vuotta taaksepäin. Kun veropohjaa ja verotulojen määrää pyritään aktiivisesti laajentamaan, verottaja saattaa tarttua tähänkin ”mahdollisuuteen”, Häkkinen toteaa.

 

Ote Korkeimman hallinto-oikeuden KHO:2016:154 päätöksestä:

A Oy harjoitti kiinteistönvälitystoimintaa A Oy:n ja alalla franchising-yrittäjänä toimineen C Oy:n välisen yhteistyösopimuksen mukaisesti siten, että välityssopimukset tehtiin C Oy:n nimiin ja välityspalkkiot ja asiakasvarat ohjattiin C Oy:n tilille. C Oy maksoi A Oy:lle palkkion, josta C Oy vähensi franchising-maksun ja oman osuutensa. A Oy:tä ei ollut rekisteröity kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneistojen välitysliikkeistä annetun lain 3 §:ssä tarkoitetuksi välitysliikkeeksi, eikä sillä ollut sanotun lain 5 §:ssä tarkoitettua vastaavaa hoitajaa. Sen sijaan C Oy:llä oli kyseinen vastaava hoitaja ja se oli rekisteröity kiinteistönvälitysliikkeeksi.

Kun otettiin huomioon yhteistyösopimuksen sisältö sekä se seikka, ettei A Oy voinut oikeudellisesti harjoittaa luvanvaraista kiinteistönvälitystoimintaa itsenäisesti omaan lukuunsa, korkein hallinto-oikeus katsoi, että C Oy:n A Oy:lle maksamaa korvausta ei ollut pidettävä ennakkoperintälain 25 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna työkorvauksena vaan A Oy:n osakkaalle B:lle maksettuna ennakkoperintälain 13 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna palkkana.

Koko päätöksen löydät KHO:n sivuilta